Sepän pirtin historiaa: osa 1
Tähänkin historiaan ovat tutkimuksia tehneet Antti Kirmo, siskoni Terttu Pietarinen ja Pirkko Keskinen. Meikäläinen yrittää kasailla tietoja jonkinlaiseen aikajanaan. Maailman tapahtumatkin ovat vaikuttaneet varsinkin myöhemmässä vaiheessa jopa Herttualan seppien elämään ja töihin.
Jospa aloteltaisiin sitä Ahlfors;in suvun historiaa vuodesta 1844. Tällöin Mouhijärven Vesunnissa asuva tilallinen Emmanuel Jacobinpoika ja toinen vaimonsa Maria Stina Michelintytär Käck (ensimmäinen vaimo oli kuollut kaksi vuotta aiemmin) saivat 14.10.1844 pojan, joka sai kasteessa nimen Malakias.
Malakias Manunpoika muutti Hämeenkyröön 1866 ja pääsi Kalkunmäen kylään töihin. Hän oli ollut jo Mouhijärvellä ollessaan sepän opissa ja rengin töiden ohella opiskeli sepän taitoja lisää pitäjänseppä Stenroosin ohjauksessa.
Samoihin aikoihin Suomessa oli menossa katovuodet, muutaman vuoden aikana viljasadot jäivät pieniksi ja ihmisiä menehtyi nälkään ja tauteihin. Kalkunmäessä kuitenkin selvittiin jotenkuten ja Malakiaskin siellä asusteli useamman vuoden. Vuosikymmenen loppupuolella hän oli vähän aikaa Mahnalan kylässä ja taitavana seppänä sekä puutöiden tekijänä töitä riitti.
1871 Malakias muutti Herttualaan suutarin jäljiltä tyhjilleen jääneeseen rakennukseen aivan keskelle kylää. Maatalouden välineet olivat lisääntyneet, katovuosien opettamina oltiin alettu tehokas peltoviljely. Sepällä riitti koneiden korjausta ja uusien valmistusta.
Ehtipä Malakias katsella naisenpuoliakin ja vaimo löytyi samalta kylältä. Torpparin tytär Matilda Kustaava Juhontyttären kanssa aloitettiin perheen perustaminen.
Metsästys oli ollut Malakiaalle, niin kuin monelle muillekkin sen aikakauden ihmiselle tärkeä ruuan hankintakeino. Malakiaalla oli parikin kappaletta luodikoita, toiseen tuli vika ja Malakias lähti käymään Viljakkalassa, jossa oli pyssyseppä. Sen reissun lopputuloksena oli, että vika ei korjaantunutkaan. Loppujenlopuksi Malakias itse sai korjailtua aseen mieleisekseen. Vian laadusta ei ole tietoa.
Malakias oli kertoman mukaan sanonut, että ihmiset pyssyjä tekee, miksei hänkin osaisi. Kun töihin tuli sopiva väli alkoi kokeilu näihinkin töihin.